Kylmä syli.

Ensin se huokuu lämpöä ja rakkautta, mutta vaan huijatakseen sua ja saadakseen sut koukkuun, niin ettet enään koskaan pääse pois. Se on kuin huume, kerran astuessasi sen rakentamalle polulle, et voi kääntyä enään koskaan takaisin. Voit pyristellä, juosta ja huutaa, muttet pääse pois, olet ikuisesti sen orja. Kylmä syli odottaa kädet levällään, että astelet sen ansaan, että se voi kietoa kätensä ympärillesi, eikä koskaan laskea irti.

Kun kerran astelet sen syliin, olet velvollinen menettämään kaiken muun ja loppujen lopuksi, se kylmä syli on ainoa asia mitä sinulla enään on, kaikki muu on valunut hiekan lailla sormien välistä ja kadonnut tuuleen. Kaikki on menetetty, paitsi kylmä syli.

Kylmä syli muuttuu mielessäsi lämpimäksi, kun kaikki muu on menetetty ja se on ainoa asia jota sinulla enään on, mutta se on vain sen aiheuttamaa ajatuksen valhetta. Se kietoo kätensä päivä päivältä tiukemmin ja tiukemmin ympärillesi ja loppujen lopuksi se puristaa niin kovaa, ettei henki enään kulje, ei sydän enään lyö ja niin se on jälleen voittanut yhden ihmisen sielun itselleen, mutta se ei riitä sille, se metsästää aina vain uusia rikkinäisiä sydämiä ja lämpöisten ihmisten sieluja. Ei, se ei koskaan luovuta, sillä sille ei ikinä riitä mikään, se tulee kaikesta huolimatta aina voittamaan.

Loppujen lopuksi se tuhoaa kaiken, se vie mukanaan ja tappaa ja kun sinusta ei ole jäljellä mitään, on seuraavan ihmisraunion vuoro ja kaikki alkaa jälleen alusta.

Se on kylmä syli.